Menipäs vikkelään tuokin pääsiäinen, olimme kokoajan jossain, ehkä se vaikutti asiaan :) Torstaina lähdimme illasta ajeleen Kuivaniemeen minun sukuni mökille, siellä oli porukkaa ja Nanokin sai taas huomiota osakseen ihan kokoajan ja tyttö nautti :D Perjantaina lähdimme sitten ajelemaan Lankojärvelle Vesan vahempien mökille, jossa oli koira Kassu, kingcharlesinspanieli, tosin Kasperi vähän pelkäsi Nanoa, tosin on kumma kuivaniemessäkin Nano tapasi Roki vanhuksen (irlanninsetterin) sekä Levvin (Beagle) kaikki jotenkin pelkäsi Nanoa, johtuuko se terrierimäisestä luonteesta kun on niin päällekäyvää vai mistä :D Mutta hyvin Kassu ja Nano kuitenkin toimeen tulivat, jäällä kun kävimme kävelemässä välillä oli pientä takaa-ajoleikkiä, mutta ei ihan ylimpiä ystäviä heistä kuitenkaan tullut :) 
Pitää alkaa oikeassti Nanon kanssa harjoittaan "tänne"-käskyä, nuin kun isolla porukalla olimme liikenteessä ja koirat irti jäällä alkoi kuulo Nanolla vähän olemaan vaihteleva, kuuli silloin kun halusi. Istahdimme pilkkimään siinä ja Nano näki käveleviä ihmisiä vähän matkan päässä, piti ensin hieman koittaa jos pikkusen lähtee juoksemaan niitä päin, miten ihmiset ragoi, tuli takasin, mutta sitten piti kokeilla uudelleen eikä enään millään jaksanut totella, piti päästä moikkaamaan ihmisiä ja Nanohan on sellainen niiin suloinen ihana pikku koiruli että ihmiset oikein innoissaan sitä moikkailevat, minkäs sille mahtaa :D No onneksi oli tosi mukavia ihmisiä eivätkä pitäneet pahana vaikka tuollainen pikku riiviö juoksi moikkaamaan :)
mitäs muuta, niin siitä piti sanoa, oli hassu kun kuivaniemen mökillä minun sukuni lapsia tuli käymään kylässä, (en uskalla pistää ikiä kun en muista tarkkaan mutta alle kouluikäisiä ja pieniä :D ). He tietenkin ihastelivat Nanoa ja halusivat leikkiä. Monesti kun Nano oikein innoissaan näkee ihmisiä niin saattaa pomppia naamalle ja muutenkin riehua vähän liikaa, lapsia kohtaan Nano oli ihan hassu, ihan erilainen, aivankuin olisi jotenkin pelännyt heitä jopa, ei hyppinyt päälle eikä ollut yhtään normaali, se rauhoittui :D Jos sattui hyppäämään niin todella varovasti silleen jalkojen päälle ja senkin niin nätisti, oli tosi mukava huomata tytöstä tuollainen piirre. Lapset olisivat vetoleikkiä halunnut Nanon kanssa leikkiä kun oli sellainen naru mukana, ei Nano edes sitä uskaltanu alkaa leikkimään, ilmeisesti koirakin sitten vaistoaa että on pieni lapsi kyseessä että silloin pitää olla nätisti.
Sellaista meidän pääsiäiseen, pistelen taas kuvia kun saan koneelleni ja otettuakin niitä ;)
Niin sellaista pitikin todeta, me olemme Nanon kanssa sitten toukokuusta-syyskuuhun Kemissä, minä tulen sinne töihin joten aikalailla paljon siellä vaikutamme :)